Pysähdy Pääsiäisenä!

Kuumeton keuhkokuume on pakottanut pysähtymään ja pohtimaan hyvinvointia ja sen osatekijöitä. Harri Hakkarainen ei puhu ylikunnosta vaan alipalautumisesta, ja sain tehtäväksi täyttää alipalautumisanalyysin. Siinä seurataan ortostaattista sykereaktiota keuhkokuumeen alussa ja lopussa (alkaako elimistön palautuminen olla parempaa lääkekuurin loppumetreillä). Tärkeintä on seurata sitä, miten syke käyttäytyy 3 ja 5 minuuttia pystyyn nouseminen jälkeen, koska se paljastaa elimistön kuormitustilan. Tässä hyvä huomata, että elimistö kuormittuu sairastetusta taudista, ja sykevälivaihtelua voidaan käyttää seuramaan myös taudista paranemista.

Syke kertoo vain elimistön kuormituksesta, mutta sen lisäksi olen saanut täytettäväksi lomakkeen, jossa arvioin, mitkä asiat aiheuttavat positiivista ja negatiivista stressiä, ja mitkä asiat ovat neutraaleja. Lomakkeen täyttäminen on hyvin jäsentänyt omia tuntemuksia ja hahmottanut tämänhetkistä tilannetta.

Nyt on kulunut reilu 2 viikkoa kuumeettoman keuhkokuumeen toteamisesta. Elimistöstä hävisi lähes heti kylmä-kuuma tunteet ja keuhkojen rohina väheni selvästi. Olo on myös pikkuhiljaa alkanut parantua, ja en nuku enää kuin reiluja 9 tunnin yöunia. ;) Antibiootilla oli aluksi kovat sivuvaikutukset, mutta nekin ovat vähentynyt. Myös huimaus on hävinnyt.

Päivittäin olen liikkunut lääkärin ohjeiden mukaan 20-30 minuuttia. Ei voida siis puhua harjoittelusta, vaan enemmän liikunnasta, mutta se on tuonut paljon valoa tähän tilanteeseen. On ollut kiva päästä kävelemään, salille ja kokeilemaan erilaisia ryhmäliikuntatunteja Elixialla. Urheilussa on siis myös korostunut sosiaalinen aspekti, ja se on piristänyt jokaista päivääni.

Huhtikuu on ollut muutenkin hyvin erilainen, se on ollut ensimmäinen huhtikuu 10 vuoteen, jonka vietän kokonaan Suomessa. Jokapäiväiset kavereiden kuvat ja videot Portugalista saavat olon hieman haikeaksi, mutta toisaalta tuovat paljon hyviä muistoja edellisten vuosien leiriltä: päivittäiset yhteistreenit, pitkät lenkit pikkutopeisssa, uusien urheilijoiden tapaaminen kylmäaltaassa (lue kylmässä uima-altaassa) ja loputtoman pitkät illalliset hyvässä seurassa. Ehkä pakko mainita vielä mainita se, kuinka ihanaa on mennä valmiille aamupalalle, syödä tuoreita mansikoita ja juoda kahvia ilman tietoakaan kiireestä.

Huhtikuu on siis ollut hyvin erilainen osaltani. Suomessakin on toki tapahtunut paljon hyvää, ja valtava auringon valon lisääntyminen joka päivä saa hymyilemään. Mieleeni tulee kysymys, kun monet ulkomaiset kysyvät talvella, miten voimme elää pimeässä ja kylmässä talvella. Taas keväisin muistan, miksi vastaan seuraavasti: ”Meillä on neljä vuoden aikaa ja puoli vuotta valoa enemmän kuin useassa Euroopan maassa. Aurinkoa osaa arvostaa, kun se ei ole jokapäiväistä.”

Aurinkoista ja rentouttavaa pääsiäistä & hyviä juoksulenkkejä!

Terveiset eilisestä salitreenistä! Toipumisaikana on voinut  tehdä hieman erilaisia harjoitteita, joista päällä seisonta on ollut yksi sellainen ;) Sen lisäksi olen pyrkinyt vahvistamaan tai ainakin ylläpitämään keskivartalon ja lantion voimaa sekä liikkuvuutta. Jalkajumppaakin olen koittanut tehdä tavallista enemmän!