Viime viikolla mietin,
miten ihana on ollut päästä kilpailemaan terveenä tänä kesänä. Olen nauttinut
siitä ja aion nauttia koko kesän. Kisatuloksetkin ovat pikkuhiljaa alkaneet
paranemaan, ja 1500m kulki Jämsässä pari sekuntia kovemmin kuin kauden
avauskisassa.
Monena kesänä en ole
päässyt kilpailemaan täysin siemauksin, vaikka harjoituskausi on sujunut lähes
ongelmitta ja kesäksi olen etsinyt kesätyön, jonka ohella pystyisin panostamaan
urheiluun. Sitten on tullu keuhkokuume, mykoplasma, allergia, ylikunto tai
jalkavamma. Moni kesä on jäänyt siihen.
Viikonlopun SM-viestit
täyttivät kuitenkin yhden tämän kesän tavoitteistani ja kertoivat, että oikeita
asioita on tehty harjoituskaudella. Pääsin mukaan Turun Urheiluliiton
SM-viestijoukkueeseen ja juoksimme pronssia. Palkintokorokkeelle noustessa
fiilis oli mielettömän onnellinen, ja kaikki pettymykset unohtuivat siinä
hetkessä. Kovassa paikassa olin onnistunut juoksemaan elämäni kovimman kasin
(2.18), ja se sai hymyn nousemaan korvin.
Tämä suoritus ei
kuitenkaan tullut yksin, sillä kyseessä oli viestikilpailu. Olen iloinen ja
kiitollinen siitä, että minut valittiin Turun Urheiluliiton ykkösjoukkueeseen,
ja pääsin mukaan kovatasoiseen joukkueeseemme. Kun vuosi sitten vaihdoin seuraa,
tavoitteenani oli päästä juoksemaan juuri tässä viestissä. Joukkuekisat olivat
yksilöurheilun suola.
Naisten 4*800m viestissä
minut valittiin ensimmäisen osuuden juoksijaksi. Lähdin kovaa kärjen perään, ja
ensimmäinen kierros kulki 67 sekuntiin. Toisella kierroksella pystyin edellisiä
kisoja paremmin pitämään vauhtia ja loppusuorallakin irtosi jonkunlainen kiri.
Annoin kapulan Aino Paunoselle, joka lähti aina niin kevyen näköisellä
askeleella viemään kapulaa. Sen jälkeen vuorossa oli Tiia Taipale, joka pääsi
Helsingin rouvajoukkueen kovaan beesiin. Viimeisenä vuorossa oli Johanna Matintalo,
joka lähti kiidättämään kapulaa IK Falkenin ja HKV:n perässä. Tässä vaiheessa
edellä mainitut kärkijoukkueet olivat kuitenkin selvästi karussa, ja näin Johannan
tehtäväksi muodostui kolmannen sijan varmistaminen. Vaikka hopea oli tähtäimessä,
pronssikin kirkastui kisan jälkeen, sillä SM-mitali on aina arvokas, ja tänä
vuonna se tuli harvinaisen kovassa seurassa - yhteensä 15 joukkuetta asettui kasin
lähtöviivalle. Ja jäipähän jotain hampaankoloon myös ensi vuotta varten.
Sm-viestit olivat kilpailukauden yksi tavoite, mutta kausi jatkuu pienen harjoituskauden jälkeen 1500m Kalevan
Kisa-rajan metsästyksellä. Sm-viestit antoivat taas hivenen lisää itseluottamusta
ja niinpä loppukesäkin on tarkoitus nauttia kilpailemisesta, sillä sanotaahan kilpailujen olevan paras palkinto kovasta harjoittelusta.
4*800m viestin palkintojenjako. |
4*800m viestin pronssinaiset: vasemmalta Johanna, Tiia, Aino ja mä. |
Kuten kuvakin kertoo, kisaviikonloppu oli myös hauskanpitoa ja yhdessä oloa. Kuvassa joukkueemme ja kestävyysihme Suvi Miettinen. |
Voin kertoa, että maistuu! |