Jalat eivät olleet tänään kevyimmän tuntuiset, johon osaltaan varmasti vaikutti Teksasin kevään saapuminen ja lämpötilan pomppaaminen 30 asteeseen ja viikon aikana tehdyt kovat harjoitukset (mäkitreeni, vitoselle tähtäävä vetoharjoitus, joka muodostui 1200-600m vedoista ja launtain 16*200m). Sää ei kuitenkaan onneksini ollut niin kuumaa, että alligaattorit olisivat tulleet esiin koloistaan, ja niimpä en vieläkään päässyt näkemään niitä. Todellisuudessahan en edes tiedä, oleileeko alligaattorit kyseisten metsin soissa ja järvissä, mutta niin minulle on kerrottu.
Vaikka State Parkin mäkisillä poluilla askel ei rullannutkaan samaa tahtiin kuin Floridan tasaisilla asfalteilla, se on ehdottomasti yksi lempilenkkipaikkojani, ja sitä tulee varmasti ikävä kun palaan Suomeen. Mutta vielä on kevättä jäljellä, ja ehdin juosta siellä monet lenkit ja ehkä jonain päivänä saan kiriapua soiden valtiailta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti