Kisakuulumiset!

Eilen Suomi ei pelannut jääkiekon maailmanmestaruudesta, mutta häviön merkkinä kentällä istui hiljaisia pelaajia kyynelehtien. Siinä lyhyt kuvaus konferenssin toisesta päivästä. Perjantain jälkeen olimme valmiit soittamaan ”We are championships” –laulun, koska ensimmäinen kisapäivä oli sujunut erinomaisesti - voitimme Distance Medley Relay:n (DMR-viestin), ja juoksimme koulun ennätyksen kyseisessä viestissä, ja sekä naisissa että miehissä olimme johdossa ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen.

Omalta kohdaltani toinen kisapäiväkään ei ollut pettymys, sillä tulin maaliin 7. sijalla parantaen mailin ennätystä 8 sekuntia lukemiin 5.11, joka konvertoituna vastasi 5.08. Eli myös 1500m ennätys huomioiden juoksin kovempaa kuin koskaan. Tässä kisassa ajalla ei ollut niin väljä, vaan jokainen sijoitus ratkaisi, mutta oletetusti hyvä aika tiesi hyvää sijoitusta ja päinvastoin. Olin hieman pettynyt, että yksi tyttö tuli loppukirissä ohi, ja sijoitukseni tippui yhdellä, mutta tänään loppusuoralla ei irronnut terävää kiriä – maitohapot ja tasaisen kova vauhti olivat tehneet tehtävänsä.

Kestävyysjuoksutiimillemme voisin antaa hyvän arvosanan viikonopusta – pääosin teimme sen mitä meiltä odotettiin. Huippuhetkinä oli meidän keskimatkojen DMR-viestin voitto, miesten toinen sija kyseisessä viestissä, ja meidän johtotähtemme Alyssa Dooleyn hieno urakointi DMR- viestissä (1.sija), maililla (1.sija) ja 800m:llä vain tunti mailin voiton jälkeen (4.sija). Lisäksi Solenn ja Ana juoksivat hienosti 5000m ollen 4. ja 5. Lisäksi 800m:llä De´Quad ja Freddy ottivat 2. ja 4. sijan. Miesten 3000 ja 5000m sekä naisten 3000m olivat hieman pettymys, koska näissä lajeissa pisteitä ei tullut (ja kyseisissä lajeissa taso nousi kovaksi, esim. miesten 3000m: llä oli mukana yli 40 juoksijaa ja voittoaika oli 8.23.)

Tuo keskimatkojen viestin voitto nousee ainakin omassa arvostelussa sinne SM-mitalien joukkoon. Ennen kisaa olin hieman hermostunut ja jännittynyt, ja valmentajan kuiskasi korvaan, että siellä ei ole yhtään sinun tasoista juoksijaa, joten kärkeen vaan. Ja niinpä lähdin vauhdittamaan 1200 m avausosuutta johtopaikalla. 600 metrin jälkeen yksi tyttö tuli ohi, mutta en antanut periksi; hampaat irvessä seurasin hänen askeleitaan ja lopulta tulin toisena vaihtoon häviten tälle kyseisellä tytölle noin 2 sekuntia. Vasta kisan jälkeen minulle kerrottiin, että kyseinen tyttö oli alle 2.15 juoksija 800m:llä (lisäksi hän oli eilen toinen maililla 5.02 ajalla), mutta valmentaja halusi, että juoksen ennakkoluulottomasti. Ja se oli ehdottomasti hyvä asia, ja opetti sen, että ei ole väljä ketä vastaan lähtee juoksemaan, tärkeintä on että kilpailee ja antaa kaikkensa radalla.

Minun osuuden jälkeen viestikapulaa lähti viemään meidän 400 ja 800 metrin juoksija, Tonicia, 400m pituisella osuudellaan. Hän tuli vaihtoon myös toisena, ja tässä vaiheessa 3 ensimmäistä joukkuetta olivat aivan yhdessä. 800m osuuden juoksi Nicole, joka oli kärsinyt lantion alueen vammasta viimeiset viikot, mutta hän teki hyvää työtä juosten kasin alle 2.20. Ja ankkuriosuudelle lähdettäessä kaikki kolme tiimiä olivat yhdessä, Nicholls State, Sam Houston State ja Stefan F. Austin, ja huippujännä viesti oli vailla ratkaisuaan. Meillä ankkuriosuudelle kapulaa lähti kiidättämään Alyssa, ja tiedossa oli, että jos Alyssa pääsee ankkuriosuudelle kärjen mukana, hän on erittäin vahvoilla, mutta jännitystä riitti, sillä viestissä voi sattua mitä vaan. Mutta Alyssa piti lupauksensa ja toi kapulan helpoin näköisesti maaliin ajassa 12.09. Ja uusi koulun ennätys oli parantunut kahdella sekunnilla. Ilo oli mitä suurimmillaan, kun otimme Alyssan vastaan maalissa. Olimme tehneet sen mitä meiltä odotettiin, ja hymy korvissa nousimme korkeimmallakorokkeelle!

Ei ole mitään hienompaa kuin juosta viestiä täydessä hallissa ja kuulla omaa nimeä kannustettavan koko ajan. Joten tästä viikonlopusta jäi ehdottomasti hyvä maku suuhun, ja nyt on aika ottaa ensi viikko kevyesti, ja lähtee juhlimaan synttäreitä Floridaan. Sen jälkeen palataan taas treenin makuu, ja lähdetään rakentamaan kuntoa 11 viikon päässä oleviin ulkoratojen mestaruuskisoihin!

Viestin avausosuus

Voittajana on helppo hymyillä!

Mailin kisa!

Ny mennään!

Alyssa johdottaa joukkoa ihailtavan määrätietoisesti!

Naisten joukkue, ei tullut voittoa, mut pokaali piti käydä kuitenkin hakemassa!

Päävalmentajan yhteiset sanat ja kannustushuuto pettymyksen keskellä. Tää on meidän viikottainen rutiini, ja muistuttaa siitä, että me ollaan yksi iso perhe, ja yhdessä niin ilon kun surun hetkellä. Love this team <3