Taistelua väsymystä vastaan: Juokse, syö, lepää

Tänään se vihdoin alkoi, winterbreak eli joululoma. Tänään kun heräsin aamulenkille 5.50, mietin onko tässä mitään järkeä. Oli aivan pimeää kun lähdin juoksemaan (ja tällä viikolla juoksemme pääosin yksin, koska kaikilla on eri koe aikataulu) ja oli niin pirun kylmää, vaikka ei ollut edes pakkasta, mutta kylmältä se tuntui kun lämpötila tuli alas parissa päivässä 20 astetta. No Suomessa pääsee sitten totuttelemaan ihan uusiin pakkaslukemiin!

Eikä pimeässä juoksemisessa mitään, mutta olin väsynyt opiskeluun ja mietin, että mitenkähän se myynnin johtamisen koe menee ja heti perään sitten meidän ryhmän myyntiesitys. No ihan hyvinhän ne sitten menivät molemmat, ja niillä fiiliksillä oli huippu aloittaa loma ja suunnata mäkivetoihin iltapäivällä.

Viimeiset viikot ovat olleet kuitenkin tasapainoilua koulun, levon ja juoksun välillä, ja välillä on tuntunut joka suunnasta vaaditaan liikaa: opettajat koulussa haluaa meiltä koko ajan enemmän ja samalla tuntuu, että pitäisi keskittyä juoksuun enemmän. Se on vaan henkisesti ollut välillä aika raskasta, kun tuntuu, että pitää henkisesti ja fyysisesti antaa kaikki itsestään. Mutta äitin opettama positiivisuus on siinäkin auttanut eteenpäin.

Ja lisäksi tuntuu että en koskaan ole opiskellut näin paljon, koska opiskelu on täällä niin paljon koulumaisempaa, ja kun Suomessa olen tottunut akateemiseen vapauteen ja siihen, että mul ei tarvitse muistuttaa, että tänään pitää tehdä sitä ja huomenna tätä.

Olen tehnyt 9 koetta, 4 testiä, Role-Playn, 4 SAP-harjoitusta, 6 puhetta ja yhden tutkielman tämän syksyn aikana, joten Texasin reissusta ei sittenkään tullut ihan vaan lomareissu. Mutta toisaalta kuitenkin tunnen, että olen oppinut työelämässä tarvittavia taitoja enemmän kuin koskaan: olen oppinut pitämään puheita ja esitelmiä englanniksi ja päässyt kokemaan, miten myynti tilannetta johdetaan. Ja vaikka tulin tänne opiskelemaan vähän rennolla asenteella, nuo erittäin mielenkiintoiset kurssit ovat saaneet minut opiskelemaan enemmän, koska olen huomannut oppivani monia tärkeitä taitoja. Ja toisaalta kun pitää kuitenkin opiskella, niin miksei sitten paneutuisi vähän enemmän ja oppisi jotain ihan oikeasti, kun nuo kaikki tehtävät ja kokeet pitää kuitenkin suorittaa hyväksytyin arvosanoin.

Ja mikä tärkeintä, olen kuitenkin päässyt tekemään suunnitellut harjoitukset ohjelman mukaan ja lisämään juoksumäärää pikkuhiljaa ylöspäin. Olemme juosseet paljon State Parkissa, mistä on tullut uusi lempijuoksupaikkani. Alussa inhosin sitä, koska en pystynyt juoksemaan noilla mäkisillä hiekkapoluilla alle 5 min vauhtia ja todennäköisesti myös nivusvammani sai alkuni sieltä. Mutta nyt olen saanut rauhassa rakentaa peruskestävyyttä, ja 8-10 km lenkit sujuvat jo alle 5 min vauhtia siellä.

Tänään oli vuorossa mäkivetoharjoitus, jossa juoksimme vauhdikkaan veryttelyn lisäksi 8*200m juostavaan asfalttimäkeen hölkkäpalautuksella. Treeni meni ihan hyvin, vaikka viimeisissä vedoissa jo vähän painoi. Keuhkot eivät oikein tykänneet tästä "kylmästä" ilmasta ja hieman ahdisti, mutta kokonaisuudessaan oli mukava tehdä kova treeni yhdessä joukkuen kanssa. Tähän asti muut joukkuelaiset ovat tehneet vauhdikkaita lenkkejä omassa tahdissa, ja mä olen tehnyt vk-harjoituksia omassa tahdissa. Ja vauhdikkaat lenkit eivät tarkoita suoranaisia vk-harjoituksia, vaan sitä, että lähes kaikki harjoitukset juostaan reippaalla vauhdilla ja sitä kautta rakennetaan peruskestävyyttä, ja siitä amerikkailaisessa mailerivalmennuksessa ymmärtääkseni on paljolti kyse.

Nyt on kuitenkin aika keskittyä juoksuun seuraavat 4 viikkoa, ja on ihanaa saada unohtaa kaikki koulujutut, niin jaksaa sitten taas tammikuussa opiskella. Ja perjantaina suuntaan myös Suomeen joulunviettoon, joten sitäkin jo innolla odotan. Täytynee varmaan alkaa valmistautumaan Suomen säihin, ja lopettaa naureskelu näille texasilaisille, kun ne on täällä niin kylmissään välillä. En mä niille oikeasti naura, mutta kyllä se vähän hymyilyttää, kun osalla jenkkifutiksen pelaajista on näillä säillä ohut huppuhattu kypärän alla - sama myssy mitä mä käytän hiihtäessä, jos pakkanen on yli 10 astetta.